Ja siksi tarvitsemme enemmän selkeyttä, suuntaa ja ajattelun tilaa

Työelämä muuttuu nopeasti. Roolit elävät, odotukset kasvavat ja epävarmuudesta on tullut monelle pysyvä osa arkea. Uskon, että merkityksellinen työelämä ei synny siitä, että tekee vain enemmän, yrittää kovemmin tai sopeutuu loputtomasti ulkoisiin odotuksiin. Se syntyy siitä, että pysähtyy tunnistamaan, mikä on itselle tärkeää, mikä tukee omia vahvuuksia ja mikä tuo energiaa. Kun nämä asiat alkavat kirkastua, myös suunta voi löytyä.

Sama ajatus pätee myös organisaatioihin. Myös organisaatiot elävät jatkuvassa muutoksessa. Niiltä odotetaan uudistumista, ketteryyttä, tuloksia ja kykyä vastata nopeasti uusiin tilanteisiin. Mutta kestävä muutos ei synny vain uusista prosesseista, rakenteista tai tavoitteista. Se syntyy myös siitä, miten hyvin organisaatio osaa luoda tilaa ajattelulle, keskustelulle ja yhteisen suunnan kirkastamiselle.

Kun suunta hämärtyy, pelkkä suorittaminen ei enää auta

Moni yksilö tunnistaa tilanteen, jossa ulkoisesti kaikki näyttää ehkä hyvältä, mutta sisällä jokin ei enää tunnu omalta. Työ kuormittaa, motivaatio katoaa tai oma paikka alkaa tuntua epäselvältä. Usein ensimmäinen ajatus on, että pitäisi vain jaksaa enemmän, olla tehokkaampi tai löytää nopeasti oikea ratkaisu. Mutta harvoin kyse on siitä, etteikö ihminen olisi tarpeeksi kyvykäs. Usein kyse on siitä, että suunta on hämärtynyt.

Sama ilmiö näkyy myös organisaatioissa. Jos yhteinen suunta ei ole kirkas, jos odotukset jäävät epäselviksi tai jos muutosta viedään eteenpäin ilman aitoa pysähtymistä, ihmiset alkavat helposti kuormittua, irtautua tai toimia vain reaktiivisesti. Silloin organisaatiossa voidaan tehdä paljon, mutta silti tuntua siltä, että jokin olennainen puuttuu.

Siksi uskon, että tämän päivän työelämässä tarvitaan enemmän kuin tehokkuutta. Tarvitaan selkeyttä. Tarvitaan suuntaa. Ja ennen kaikkea tarvitaan tilaa ajatella.

Ajattelun tila ei saa olla luksusta vaan sen tulisi olla oletus

Ajattelun tila tarkoittaa mahdollisuutta pysähtyä olennaisen äärelle. Se tarkoittaa tilaa jäsentää, mikä toimii, mikä ei, mitä kohti ollaan menossa ja mitä todella tarvitaan juuri nyt.

Yksilölle tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että saa rauhassa tutkia omaa suuntaansa, vahvuuksiaan, arvojaan ja sitä, millainen työelämä tukee omaa hyvinvointia ja kasvua. Ilman tällaista pysähtymistä moni jää helposti kiinni epäselvyyteen, jatkuvaan kuormitukseen tai sellaiseen työelämään, joka ei enää tunnu omalta.

Organisaatioille ajattelun tila tarkoittaa jotain yhtä olennaista. Se tarkoittaa kulttuuria, jossa ei keskitytä vain tekemiseen, vaan myös ymmärtämiseen. Missä ihmisillä ja esihenkilöillä on mahdollisuus käydä laadukkaita keskusteluja, kirkastaa suuntaa, tunnistaa kuormitusta ja vahvistaa kykyä toimia muutoksessa.

Ne organisaatiot, jotka osaavat luoda tällaista tilaa tukevat ihmisten hyvinvointia ja ne vahvistavat samalla omaa kykyään uudistua, tehdä parempia päätöksiä ja rakentaa kestävää työelämää.

Työelämän muutos ei ole vain yksilön vastuulla

Työelämästä puhutaan usein niin, että vastuu muutoksesta jää yksilölle. Pitäisi johtaa itseään paremmin, tunnistaa omat rajansa, kehittää resilienssiä ja löytää oma suunta. Nämä ovat tärkeitä asioita, mutta ne eivät yksin riitä. Yksilö ei tee työelämää yksin.

Siksi myös organisaatioilla on vastuu siitä, millaista työelämää ne rakentavat. Rakenteet, johtaminen, odotukset, vuorovaikutus ja kulttuuri vaikuttavat suoraan siihen, millaiseksi työ arjessa muodostuu. Siihen, onko ihmisillä tilaa ajatella, onnistua ja voida hyvin vai jäävätkö he jatkuvan paineen, epäselvyyden ja reagoinnin keskelle.

Uskon, että parhaat organisaatiot ymmärtävät tämän. Ne eivät ajattele, että ihmisten pitäisi vain kestää enemmän. Ne pysähtyvät kysymään, millaiset edellytykset ihmisillä oikeasti on onnistua, kasvaa ja tehdä työnsä hyvin muuttuvassa ympäristössä.

Selkeämpi työelämä syntyy yhdessä

Minulle coachingissa on kyse juuri tästä.

Siitä, että luodaan tilaa ajattelulle silloin, kun suunta on epäselvä, muutos kuormittaa tai seuraava askel ei vielä näy kirkkaasti. Siitä, että ei kiirehditä valmiisiin vastauksiin, vaan pysähdytään ensin olennaisen äärelle. Kun ihminen ymmärtää paremmin itseään, myös päätökset, suunta ja toiminta alkavat selkeytyä.

Ja kun organisaatio ymmärtää paremmin ihmisiään, omaa tilannettaan ja muutoksen todellisia tarpeita, myös sen kyky johtaa ja uudistua vahvistuu.

Siksi uskon, että selkeämpi ja kestävämpi työelämä syntyy yhdessä. Ei vain yksilön sisäisen työn kautta, eikä vain organisaation rakenteita muuttamalla, vaan silloin kun molemmille annetaan tilaa tarkastella, mikä on olennaista ja mitä kohti ollaan menossa.

Millaisen työelämän rakentamisessa haluan olla mukana

Haluan olla tukemassa sekä yksilöitä että organisaatioita tilanteissa, joissa tarvitaan selkeyttä, suuntaa ja uudenlaista ajattelua. Yksilöiden kanssa se voi tarkoittaa oman suunnan kirkastamista, vahvuuksien tunnistamista, arvojen äärelle pysähtymistä ja omannäköisen työelämän rakentamista.

Organisaatioiden kanssa se voi tarkoittaa coachingia muutostilanteisiin, ajattelun tilan vahvistamista, esihenkilöiden tukemista tai sellaisten keskustelujen mahdollistamista, joiden kautta yhteinen suunta, yhteistyö ja inhimillisesti kestävä työelämä voivat vahvistua.

Uskon, että tulevaisuuden työelämä ei rakennu tehokkuuden varaan. Se rakentuu selkeyden, suunnan ja inhimillisesti kestävien valintojen varaan.